Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK

Toinen mäki, toinen vuori, ei kumarra kumpikaan


Menneisyys Miljöö Asemat


Menneisyys on jotain, mitä ei voi muuttaa ja mikä on aina osa meitä. Havumetsän susilaumojen katkeruus ja viha toisiaan kohtaan ei ajoitu edes kovinkaan kauas ajassa taakse päin, joten negatiiviset tuntemukset ovat yhä hyvin tiukasti susien mielissä. Mikäli vain jaksat kuunnella, kerron sinulle totuuden siitä, millainen alkutilanne roolipelissä oli ja kuinka se on muuttunut.

Susilauma nimeltään Kajo oli hallinnut jo pitkään näitä Suomen kangasmetsiä. Lauman alfaurosta, Joikahasta, pidettiin oikeudenmukaisena ja hyvänä johtajana. Mutta elämä oli helppoa. Oli helppoa olla pidetty laumalaisten silmissä. Riistasta ei ollut juurikaan pulaa ja vain salametsästäjät aiheuttivat jonkin verran hankaluuksia. Ei kellään ollut juuri valittamista elämään. Mutta kaikki muuttui, kun Venäjän rajan takaa saapui toinen susilauma. Alfansa Nightin johdolla, tuo Voinyksi kutsuttu lauma hyökkäsi Kajon kimppuun. Ensimmäinen kamppailu kääntyi valloittajan eduksi ja Kajo joutui vastentahtoisesti luopumaan lähes puolesta reviiristään.

Olisi kai liian yksitoikkoista jättää tarina pyörimään yhden reviirikiistan ympärille, joten tässä vaiheessa kynä heitettiin pelaajien käsiin "Keksikää itse loput" -periaatteella. Ja mitä useampi kokki, sitä mausteisempi soppa:

Pienentynyt elintila ja lähellä oleva uhka vaikuttivat Kajon arkeen. Joikahas ei enää ollutkaan niin kiistämättömän hyvä alfa ja uroksen kaikki taidot ja moraali asetettiin koetukselle. Lauman yhtenäisyys repeili. Mutta uusi tilanne toi haasteita myös Voinyn puolelle. Muutamat laumalaisista olivat tyytymättömiä alfaansa. Tuo tyytymättömyys johdatti pienen joukon susia kapinaan metallikäpäläisen Siran johdolla. Nightin valta kaapattiin ja karkoitettu alfauros perheineen lähti laumasta muutaman uskollisimman sutensa kanssa. Sira nousi Voinyn alfaksi ja on hallinnut siitä lähtien, kyseenalaistettavin keinoin. Valtaannousseen alfanaaraan tavoitteena on ollut valloittaa Kajon reviiri kokonaan itselleen ja laumat ovat ottaneet yhteen useaan kertaan.

Suurempien laumojen kamppaillessa keskenään reviireistä, joutui Nightin pieni, karkoitettu susiryhmä tyytymään ottamaan reviirikseen joutomaata; sankkaa ja köyhää metsää, joka ei muille laumoille kelvannut. Toki sudet ensin yrittivät onnistua toistamiseen voittamaan siivun reviiriä Kajolta, mutta tällä kertaa Kajo torjui hyökkäyksen. Kasvava susiryhmä alkoi nimittää itseään Novoyeksi. Lauma osoittautui vahvaksi taistelijaksi, vaikka sitä koeteltiinkin pahalla kulkutaudilla, joka vei alfaperheenjäsenten henget, yhtä lukuun ottamatta. Perijätär Lani oli kuitenkin Nightin kuollessa vielä liian nuori hallitakseen, joten Novoyesta tuli tasa-arvoisten susien laumana ilman alfaa siihen asti, että perijätär oli vuoden vanha ja valmis seuraamaan isänsä tassun jäljissä. Lanin valtaannousu ei ollut helppoa, sillä osa laumalaisista kyseenalaisti nuoren alfattarensa. Uskollisimpien ystäviensä ja tukijoidensa ansiosta Lani sai oikeutetun asemansa Novoyen alfana ja pienen lauman sudet sopeutuivat hiljalleen elämään taas ylemmän tahon ohjaamina. 

Kamppailu reviirien herruudesta ei kuitenkaan ole ainoa asia näissä metsissä. Tähdet eivät opasta ainoastaan alfoja ja sydäntään kuuntelevat myös he, joiden nimiä ei mainittu. Sadat rakkaustarinat tapahtuvat tummien oksien suojissa ääneen kertomattomina. Susiemojen suloinen kehtolaulu pennuilleen kaikuu pakkasyössä. Pikkulinnut sirkuttavat juorua laumansa pettäneestä hukasta. Sillä vain ylväät puut ja ikiaikaiset kivet tietävät kaikki luvattomat rajan ylitykset. Mutta vaikkei heidän tarinaansa koskaan kerrottaisi, tietäisimme heidän olleen sankareita. Tietäisimme heidän kaikkien ulvoneen samaa kuuta.

 

©2017 Suden Katse -susiroolipeli - suntuubi.com